Nordea logotype

Asiakkaan tulostama versio 2012.05.24

Asunnon ostokyky koheni edelleen

26.11.2009Asunnon ostokyky parani edelleen vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Pisteluku koko maan tasolla oli kolmannen neljänneksen lopussa 31,0, kun se vielä tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 32,4. Pisteluku oli nyt kaikkien aikojen matalimmalla tasollaan sitten vuoden 1989, jolloin Nordea aloitti indeksin laskennan. Ostokykyä parantaa tämän hetkinen asuntolainojen ennätysmatala korkotaso. Korko laski tarkastelujaksolla vuoden ensimmäisen neljänneksen 3,0 prosentista 2,3 prosenttiin.

Heikoin ostokyky oli Helsingissä (43,6), jossa pudotusta oli 0,9 indeksipistettä. Helsinkiläisen kotitalouden kuukausikustannus säilyi ennallaan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä ja oli nyt 747 euroa. Paras ostokyky oli Porissa (20,6), jossa kuukausikustannus oli 290 euroa, eli 26 euroa pienempi kuin aiemmin. Mitä pienempi indeksiluku on, sitä parempi on kotitalouden asunnon ostokyky.

Asuntojen hinnat nousivat koko maan tasolla

Asunnon keskimääräinen hinta koko maan tasolla on 149 376 euroa. Helsingissä keskihinta on 244 224 euroa, ja halvimmalla asunnon saa nyt Porista, jossa se maksaa 94 771 euroa.

- Ostokykyindeksi oli kolmannella neljänneksellä historiansa parhaalla tasolla. Uuden asuntolainan kustannukset suhteessa tuloihin olivat nyt vielä alhaisemmat kuin edellisenä parhaana ajankohtana vuoden 1996 lopulla. Heikoimmillaan indeksi oli vuonna 1989, jolloin erityisesti pääkaupunkiseudulla kriittinen 100 pisteen raja ylittyi selvästi, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Kaikilla alueilla ei kuitenkaan päästä suotuisimmalle ostokykytasolle. Esimerkiksi Helsingissä keskusta-alueilla ollaan varsin kaukana siitä. Toisaalta esimerkiksi Oulussa ja Jyväskylässä ostokyky on selvästi aiempia huippuja parempi.

- Tällä kertaa ostokyky pohjautuu erityisesti poikkeuksellisen mataliin korkoihin. Euroajan keskivertokorolla (4,4 prosenttia) laskettuna ostokyky olisi nyt viimeisten 10 vuoden keskivertotasoa. Lyhyet korot säilynevät matalalla vielä pitkälle ensi vuoteen, mutta lainanottajan kannattaa pitää mielessä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana korkotaso voi olla sama tai korkeampikin kuin se toistaiseksi euroaikana on ollut, ekonomisti Reijo Heiskanen toteaa.

Asunnon ostokyky
Asunnon hinta Lainan
hoito-meno
/kk
Indeksi 1/2009 Indeksi 3/2009 Muutos

Koko maa

149376

457

32,4

31,0

-1,4

Helsinki

244224

747

44,5

43,6

-0,9

Espoo

213581

654

37,7

36,7

-1,0

Porvoo

158515

485

36,3

32,5

-3,8

Vantaa

172186

527

36,2

33,9

-2,3

Tampere

152448

466

33,6

31,5

-2,1

Hämeenlinna

126874

388

29,5

27,9

-1,6

Kuopio

132173

404

30,0

28,5

-1,5

Turku

128410

393

29,6

27,8

-1,8

Joensuu

123648

378

29,7

27,8

-1,9

Mikkeli

122035

373

28,6

28,0

-0,6

Lappeenranta

125875

385

29,5

27,6

-1,9

Jyväskylä

128717

394

28,5

27,0

-1,5

Vaasa

118502

363

25,5

24,5

-1,0

Oulu

118886

364

26,6

24,9

-1,7

Lahti

114509

350

27,4

25,4

-2,0

Seinäjoki

110362

338

26,0

24,6

-1,4

Kokkola

112051

343

25,2

24,5

-0,7

Kotka

101760

311

24,3

21,6

-2,7

Rovaniemi

99379

304

25,2

21,5

-3,7

Pori

94771

290

22,9

20,6

-2,3

Kajaani

96768

396

21,5

20,9

-0,6

Tässä indeksissä asuntolainan hoitokulu on laskettu 76,8 neliön asunnolle, joka on Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen asunnon keskikoko. Esimerkkiasiakas on ottanut lainaa 70 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja laina-aika on 25 vuotta.

Lähtökohtana on, että lainanhoitokustannukset ilman verovähennyksiä eivät saisi ylittää 25 prosenttia talouden bruttotuloista. Indeksin luku 100 kuvaa tilannetta, jossa kotitalous käyttää 25 prosenttia bruttotuloistaan asuntolainan hoitokustannuksiin.

Lisätietoja:

Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, (09) 165 88218, 050 597 0447
Reijo Heiskanen, ekonomisti, (09) 165 59942, 050 568 6623


Jaa uutinen:

Facebook | Twitter