|
Arvopaperilaji
Lue lisää omaisuuslajipainotuksesta…
Kaaviossa esitetään eri arvopaperilajien jakauma eli omaisuuslajipainotus rahaston salkussa. Omaisuuslajeja ovat osakkeet, joukkolainat (yleisnimike korkosijoituksille) ja käteinen. Käteinen-otsikon alle kuuluvat vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten johdannaissopimukset (esim. optiot ja futuurit), ja tästä syystä käteinen-positio voi olla myös negatiivinen. Mahdolliset takaisinostosopimukset näytetään käteinen-kohdassa.
Sellaisten rahastojen, jotka sijoittavat sekä suoraan arvopapereihin että toisiin rahastoihin, eli rahastojen rahastojen osalta Nordea esittää edellä mainittujen kolmen omaisuuslajin lisäksi alla olevien rahastojen eli kohderahastojen kategoriat: osakerahastot, yhdistelmärahastot, korkorahastot ja vaihtoehtoiset rahastot. Näistä viimeisin tarkoittaa esim. kiinteistö-, hyödyke- tai hedge-rahastoja.
Mikäli rahasto saa käyttää nk. leverointia eli vivuttaa, silloin joko koko rahaston tai vain tietyn osion sijoitusaste on nostettu yli 100 %:n rahaston arvosta. Mikäli leveroidun rahaston käteinen-positio on negatiivinen, on rahasto esim. voinut myydä arvopapereita lyhyeksi johdannaisten avulla, tai se käyttää takaisinostosopimuksia, tai se on voinut ottaa lainaa sijoitustoimintaa varten. Tietyissä tapauksissa pitkien positioiden eli ostettujen arvopapereiden sijoitusaste voidaan nostaa yli 100 %:n käyttäen lyhyeksimyynneistä saatuja varoja tai lainarahoitusta. Myös rahastojen rahastojen osalta käteinen voi olla miinusmerkkinen silloin, kun rahasto itse voi käyttää johdannaisia. Eri omaisuuslajien yhteenlaskettujen omistusosuuksien summa on 100 %.
Suomessa vain muutamalla erikoissijoitusrahastolla (non-UCITS; rahasto, joka sääntöjensä puitteissa voi poiketa EU:n UCITS III -sijoitusrahastodirektiivin asettamista yleisistä sijoitusrajoituksista) on oikeus nostaa rahaston sijoitusasteen yli 100 %:n, käyttää lyhyeksimyyntiä (myydä sellaisia arvopapereita, joita se ei omista) tai ottaa lainaa rahaston sijoitustoimintaa varten. Nämä ovat ominaisuuksia, joita nk. tavallisilla rahastoilla ei ole käytettävissään.
|
|
Alue
Lue lisää osakesijoitusten alueellisesta jakaumasta…
Kaaviossa esitetään rahaston osakeomistusten alueellinen jakauma. Kun tarkastellaan yhdistelmärahaston omistuksia alueittain, joukkolainojen (yleisnimike korkosijoituksille) osuudet lasketaan yhteen ja siirretään muut-otsikon alle, sillä niiden osalta aluetta ei ole mahdollista näyttää. Alueita voidaan näyttää enimmillään kymmenen, ja lisäksi esitetään muut-osio. Muut-otsikon alle kuuluvat käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten johdannaissopimukset (esim. optiot ja futuurit), sekä ne maantieteelliset alueet, joita ei voida esittää erikseen. Mahdolliset takaisinostosopimukset näytetään muut-kohdassa.
Rahastojen rahastojen osalta esitetään alla olevissa rahastoissa eli kohderahastoissa olevien osakkeiden yhteenlasketut, tiettyyn alueeseen liittyvät omistusosuudet. Kohderahastojen sijoitukset on purettu siten, että kaikki osakesijoitukset tietylle alueelle ja vastaavasti kaikki sijoittajarahaston ja sen kohderahastojen käteinen-positiot lasketaan keskenään yhteen.
Eri alueiden omistusosuuksien summa lisättynä muut-positiolla on yhteensä 100 %.
|
|
Maa
Lue lisää osakesijoitusten maajakaumasta…
Kaaviossa esitetään rahaston osakeomistusten maajakauma. Kun tarkastellaan yhdelmärahaston omistuksia maittain, joukkolainojen (yleisnimike korkosijoituksille) osuudet lasketaan yhteen ja siirretään muut-otsikon alle, sillä niiden osalta maata ei ole mahdollista näyttää. Maita/valtioita voidaan näyttää enimmillään kymmenen, ja lisäksi esitetään muut-osio. Muut-otsikon alle kuuluvat käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten johdannaissopimukset (esim. optiot ja futuurit), sekä ne valtiot, joita ei esitetä erikseen. Mahdolliset takaisinostosopimukset näytetään muut -kohdassa.
Rahastojen rahastojen osalta esitetään alla olevissa rahastoissa eli kohderahastoissa olevien osakkeiden yhteenlasketut, tiettyyn maahan liittyvät omistusosuudet. Kohderahastojen sijoitukset on purettu siten, että kaikki osakesijoitukset tiettyyn maahan ja vastaavasti kaikki sijoittajarahaston ja sen kohderahastojen käteinen-positiot lasketaan keskenään yhteen.
Eri maiden omistusosuuksien summa lisättynä muut-positiolla on yhteensä 100 %.
|
|
Toimiala
Lue lisää osakesijoitusten toimialajakaumasta…
Kaaviossa esitetään rahaston osakeomistusten toimialajakauma. Kun tarkastellaan yhdelmärahaston omistuksia toimialoittain, joukkolainojen (yleisnimike korkosijoituksille) osuudet lasketaan yhteen ja siirretään muut-otsikon alle, sillä niiden osalta toimialaa ei ole mahdollista näyttää. Toimialoja voidaan näyttää enimmillään kymmenen, ja lisäksi esitetään muut-osio. Muut-otsikon alle kuuluvat käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten johdannaissopimukset (esim. optiot ja futuurit), sekä ne toimialat, joita ei esitetä erikseen. Mahdolliset takaisinostosopimukset näytetään muut -kohdassa.
Rahastojen rahastojen osalta esitetään alla olevissa rahastoissa eli kohderahastoissa olevien osakkeiden yhteenlasketut, tiettyyn toimialaan liittyvät omistusosuudet. Kohderahastojen sijoitukset on purettu siten, että kaikki osakesijoitukset tiettyyn toimialaan ja vastaavasti kaikki sijoittajarahaston ja sen kohderahastojen käteinen-positiot lasketaan keskenään yhteen.
Eri toimialojen omistusosuuksien summa lisättynä muut-positiolla on yhteensä 100 %.
Nordea-rahastot käyttävät raportoinnissaan Global Industry Classification Standard (”GICS”)SM -toimialaluokitusta. GICS-standardin ovat kehittäneet Morgan Stanley International Inc. ("MSCI") ja Standard & Poor's ("S&P"). GICS-standardi on yksinoikeudella MSCI:n ja S&P:n omaisuutta ja rekisteröity palvelumerkki SM.
|
|
Valuutta
Lue lisää korkosijoitusten valuuttajakaumasta…
Kaaviossa esitetään rahaston korkosijoitusten valuuttajakauma. Valuuttoja voidaan näyttää enimmillään kymmenen, ja lisäksi esitetään muut-osio. Muut-osio sisältään ne korkosijoitusten valuutat, joita ei esitetä erikseen, sekä muut kuin korkosijoitukset.
Kun tarkastellaan yhdistelmärahaston omistuksia valuutoittain, osakesijoitusten osuudet lasketaan yhteen ja siirretään muut-otsikon alle, sillä niiden osalta valuuttoja ei ole mahdollista näyttää. Rahastojen rahastoissa näytetään alla olevien rahastojen korkosijoitusten valuuttajakauma.
Mikäli siis kaaviossa on valuuttoja kymmenen tai vähemmän, voidaan näyttää kaikki valuutat, joissa rahastolla on korkosijoituksia. Mikäli valuuttoja on vain yksi, rahaston kaikki korkosijoitukset ovat kyseisen valuutan määräisiä. Muut-osiossa ei näin ollen ole mukana korkosijoitusten valuuttoja.
|
|
Maturiteetti
Lue lisää korkosijoitusten maturiteettijakaumasta…
Kaaviossa esitetään rahaston joukkolainasijoitusten (yleisnimike korkosijoituksille) jäljellä oleva juoksuaika, joka tarkoittaa aikaa tarkastelupäivästä (edellisen kuukauden viimeinen pankkipäivä) korkosijoituksen eräpäivään, jolloin liikkeeseenlaskija lunastaa lainan maksamalla pääoman pois (tai nimellisarvon).
Vaihtuvakorkoiset sijoitukset sisältyvät eri maturiteettiosioihin sen mukaan, kuinka pitkä aika on lopulliseen eräpäivään.
Vaihtuvakorkoisten sijoituskohteiden korkoriski on matala. Ne ovat kuitenkin herkkiä luottoriskipreemion muutoksille.
Rahastokohtainen koko salkun modifioitu duraatio esitetään Ajankohtaista-osiossa.
Yhdistelmärahaston sijoitusten maturiteettien osalta osakkeiden omistusosuudet on laskettu yhteen ja siirretty muut-otsikon alle, sillä osakkeille maturiteettia ei ole mahdollista näyttää. Rahastojen rahastoissa näytetään alla olevien rahastojen korkosijoitusten maturiteettijakauma.
|
