Tunnuslukujen laskentaperusteet

Nordea-rahastot on jo vuodesta 2002 esittänyt rahastojensa puolivuotis- ja neljännesvuosikatsauksissa sekä vuosikertomuksissa rahastokohtaisia tunnuslukuja Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti.

Yhdistys tarkensi raportointia koskevaa ohjeistustaan keväällä 2005 siten, että tiettyjen tunnuslukujen laskentaperiaatteet muuttuivat (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) ja Sharpen luvun sekä kaupankäyntikulujen ilmoittaminen lisättiin vaatimuksiin. Ensimmäisen kerran tunnusluvut on määritetty uusien laskentaperiaatteiden mukaisesti erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2006, mistä alkaen tietyt tunnusluvut (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin.

Tunnuslukujen yhtenäinen laskenta- ja raportointikäytäntö lisää rahastojen vertailtavuutta

Suosituksen tarkoituksena on lisätä sijoitusrahastotoiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa vertailukelpoista informaatiota sijoituspäätöksiä harkitseville asiakkaille. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on ollut jo vuosia edelläkävijä erilaisten tuotto- ja tunnuslukujen raportoinnissa joko painettuna vuosikertomuksissa ja muissa julkaisuissa, tai Rahastot Nyt -palvelussa Internet-osoitteessa www.nordea.fi.

Rahastokohtaiset tunnusluvut raportoidaan rahastosta riippuen joko kaksi tai neljä kertaa vuodessa vuosikertomuksen ja puolivuotis- tai neljännesvuosikatsausten yhteydessä. Nämä katsaukset julkaistaan Rahastot Nyt -palvelun Ajankohtaista-osiossa, funds.nordea.com.

Mitä tunnusluvut kertovat?

Tunnusluvuista ensimmäinen, volatiliteetti, mittaa sijoituksen tuoton vaihtelua. Suuri volatiliteettiluku tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden tuoton vaihteluun liittyvä epävarmuus eli riski on todennäköisesti suuri, ja päinvastoin. Nordea-rahastot esittää sekä rahasto-osuuden että vertailuindeksin volatiliteetin, mikäli rahastolle on määritelty indeksi.

Tracking Error (TE) puolestaan kertoo, miten paljon rahasto-osuuden tuotto eroaa vertailuindeksistä. Mikäli salkun sijoitukset poikkeavat kovin paljon vertailuindeksin jakaumasta, kasvaa se mahdollisuus että myös sijoituksen tuotto on vertailuindeksin tuoton ylä- tai alapuolella. Mikäli taas rahaston Tracking Error on pieni, on todennäköistä, että myös osuuden tuotto seurailee melko tarkasti vertailuindeksiä.

Sharpen luku on rahasto-osuuden tuoton ja riskin mittaamisessa käytetty suhdeluku. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa arvopaperit on ostettu tai myyty suhteessa rahaston koko varallisuuteen. Mitä suurempi kiertonopeus on, sitä enemmän rahasto on käynyt kauppaa rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta aiheutuvan kierron lisäksi.

Total Expense Ratioon (TER) sisältyvät tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana rahaston varoista todellisuudessa veloitettu hallinnointipalkkio euroina, tuottosidonnainen palkkio (vuoden 2006 alusta) ja muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen.

Rahaston kaupankäyntikulut (vuoden 2006 alusta) raportoidaan tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku kuvaa, miten rahaston varoista veloitettavat, rahaston kaupankäyntiin liittyvät ja arvopaperinvälittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut vaikuttavat rahaston arvoon vuositasolla. Kaupankäyntikulut ilmoitetaan prosenttilukuna rahaston suurimmasta markkina-arvosta tarkastelujakson aikana (viimeiset 12 kuukautta).

Viimeinen tunnusluku, konsernille maksetut välityspalkkiot, kertoo miten suuressa osassa kaikkien arvopaperikauppojen arvosta euroina on käytetty samaan konserniin kuuluvaa välittäjää.

Miten tunnusluvut on laskettu?

Tuoton vaihtelevuus / volatiliteetti / standardipoikkeama, %

 

Näin volatiliteetti lasketaan Rahastot Nyt -palvelussa
Arvopaperisijoittamiseen liittyy sijoituksen markkina-arvon vaihtelu, joten sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea. Kun arvo vaihtelee, sijoituksen tuottoon liittyy epävarmuutta, jota kutsutaan riskiksi. Riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (standardipoikkeama, keskihajonta).

Rahasto-osuuden volatiliteetti on laskettu kasvuosuuden logaritmisista kuukausituotoista viimeisten 12 kuukauden (tai 36 kuukauden) havaintojen perusteella ja oletuksena on 12 kuukautta (tai 36 kuukautta). Volatiliteetin laskenta perustui päivähavaintoihin vuoden 2010 loppuun asti.

Volatiliteetin laskentakaava (250 korvataan 12:lla tai 36:lla)

jossa I on indeksoitu kasvuosuuden arvo / vertailuindeksin arvo.

Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Kullekin Nordea-rahastolle ilmoitetaan myös vertailuindeksin volatiliteetti silloin, kun rahastolle on määritelty indeksi.

Näin volatiliteetti lasketaan vuosikertomuksissa ja muissa katsauksissa
Ajanjaksoja tullut lisää Rahoitustarkastuksen syksyllä 2007 antaman ohjeen myötä
Volatiliteetin laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet; vain ajanjaksoja, joille volatiliteetti lasketaan, on tullut lisää.

Rahasto-osuuden volatiliteetti on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa.

Mikäli rahasto on toiminut yli kolme mutta alle 12 kuukautta, lasketaan rahastolle kyseisen toimintajakson volatiliteetti, joka ilmoitetaan vuositasolle muutettuna. Näin tuotetut volatiliteetit on ensimmäisen kerran raportoitu Nordea-erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 30.9.2007.

Tracking Error / aktiivinen riski, %

Tracking Error (TE) kuvaa rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin tuottoeron vaihtelevuutta. Se kertoo, miten suuri rahastosijoitukseen liittyvä riski on suhteessa vertailuindeksiin. TE on laskettu rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin logaritmisten kuukausituottojen erotusten perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina vuodessa.

TE voidaan laskea, mikäli rahastolla on vertailuindeksi ja vähintään 12 kuukauden historia.

Sharpen luku

Sharpen luku kuvaa, kuinka paljon enemmän rahasto-osuus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Sharpen mittarin arvo on rahasto-osuuden tuoton ja riskittömän tuoton erotus jaettuna volatiliteetilla. Rahasto-osuuden tuotto ja volatiliteetti lasketaan viimeisten 12 kuukauden kuukausihavainnoista.

Rahastot Nyt -palvelussa käyttöön uusi riskitön korko
Nordea aikoo Rahastot Nyt -palvelussa seurata markkinoilla vallitsevaa yleistä käytäntöä ja ottaa käyttöön kolmen kuukauden Euribor-koron riskittömänä korkona, sillä se kuvaa parhaiten kolmen kuukauden rahamarkkinoiden kehitystä. Siirtyminen uuteen korkoon tapahtuu Suomen Rahastot Nyt -palvelussa vuoden 2010 aikana.

Nordea on koko Rahastot Nyt -palvelun pitkän historian ajan käyttänyt JP Morgan Cash (kolme kuukautta) -indeksiä riskittömänä korkona Sharpen lukua laskettaessa. Alun perin riskittömäksi koroksi valittiin tämä indeksi siksi, että JP Morganilla oli tuolloin tarjolla edustava indeksivalikoima, jossa oli sopivat vaihtoehdot Nordean erilaisten korkorahastojen vertailuindekseiksi.

Sijoitusrahastoyhdistyksen vuonna 2005 antaman suosituksen mukaisesti riskittömänä tuottona pidetään kolmen kuukauden Euribor-korkoon perustuvan rahamarkkinaindeksin tuottoa. Indeksin vaihtamiseen päädyttiin, koska kolmen kuukauden Euribor kuvaa paremmin kolmen kuukauden rahamarkkinoiden kehitystä.

Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on käyttänyt Sharpen luvun laskemisessa ensimmäisen kerran kolmen kuukauden Euriboria riskittömänä korkona puolivuotiskatsauksessa 2009. Sama indeksi on valittu myös keväällä 2009 lanseerattujen lyhyen koron rahastojen, Nordea Korko ja Nordea Korkotuotto, vertailuindeksiksi.

Salkun kiertonopeus, %

Salkun kiertonopeus lasketaan vähentämällä rahaston ostamien ja myymien arvopapereiden yhteenlasketusta arvosta (summa 1, EUR) merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo (summa 2, EUR). Kiertonopeus on edellä mainittu erotus (summa 2 vähennettynä summasta 1) jaettuna keskimääräisellä rahaston markkina-arvolla, joka on laskettu päiväkohtaisista markkina-arvoista viimeisten 12 kuukauden ajalta.

Mikäli kiertonopeus on 0 %, rahasto-osuuksien merkintöjen ja lunastusten aiheuttama kierto on pääasiassa ohjannut rahaston kaupankäyntiä. Uuden laskutavan myötä rahaston kiertonopeus voi olla myös negatiivinen, ja tällöin rahaston ostojen ja myyntien yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo.

Neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksessa tai vuosikertomuksessa salkun kiertonopeutta ei ole annualisoitu, mikäli rahasto on toiminut alle vuoden.

Kiertonopeuden määritelmän mukaan arvopaperilla tarkoitetaan kaikkia rahoitusinstrumentteja, joilla rahasto on käynyt kauppaa lukuun ottamatta sellaisia transaktioita, jotka liittyvät muun muassa tiettyihin optioihin, termiineihin tai osakelainaussopimuksiin.

Total Expense Ratio (TER), %

Total Expense Ratio eli TER kuvaa rahastoyhtiön perimien palkkioiden osuutta rahaston arvosta. Total Expense Ratiolla tarkoitetaan vuotuiseksi muutettua lukua, jossa rahaston varoista perittävät, neljästä eri erästä koostuvat palkkiot lasketaan yhteen. TER-luku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja, joiden vaikutus rahaston arvoon on ilmoitettu erikseen.

On tärkeää huomata, että TER-lukua laskettaessa jakajana on rahaston keskimääräinen markkina-arvo, kun taas kaupankäyntikulut-tunnuslukua määritettäessä jakajana on rahaston suurin markkina-arvo tarkastelujakson aikana.

Nordea-rahastot ilmoittaa yksinkertaistetun rahastoesitteen mukaisen hallinnointipalkkion prosenttiluvun (vaihtelee rahastoittain: 0,10 % - 2,00 % p.a.) neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksissa sekä vuosikertomuksissa TER-luvun yhteydessä.

TER = A + B + C + D
A = Rahaston varoista todellisuudessa veloitetun hallinnointipalkkion euromäärä, joka jaetaan rahaston keskimääräisellä, päivähavainnoista lasketulla markkina-arvolla tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina p.a. Mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden, hallinnointipalkkion prosenttiluku on annualisoitu.

Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun vuoden 2006 alusta, ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Tuottosidonnaisen palkkion ilmoittaminen koskee seuraavia Nordea-rahastoja: Suomi 130/30. Tämä rahasto on ainoa kotimainen Nordea-rahasto (12/2010), jonka varoista voidaan veloittaa tuottosidonnainen palkkio silloin, kun se on mahdollista. Tuottosidonnaisen palkkion laskentaperiaatteet esitellään Rahastot Nyt -palvelun Ajankohtaista-osiosssa.

Merkinnän ja/tai lunastuksen yhteydessä mahdollisesti perittävää kaupankäyntipalkkiota ei ole otettu huomioon TER-luvussa. Niiden rahastojen osalta, joissa tällainen kaupankäyntipalkkio peritään, on todennäköistä, että käytännössä rahaston varoista veloitetut, sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvat kulut ovat vähintään kaupankäyntipalkkioiden (merkinnän/ lunastuksen yhteydessä) suuruiset. Mikäli sijoitusaika on alle kaksi vuotta, peritään lunastuksen yhteydessä 3 %:n suuruinen palkkio.

Sijoitukset koti- tai ulkomaisiin Nordea-rahastoihin
Rahastojen rahaston (sijoittajarahasto) TER-lukuun eivät vaikuta sijoituskohteena olevien koti- tai ulkomaisten Nordea-rahastojen (kohderahastot) hallinnointipalkkiot, eli ns. synteettinen TER-luku on sama kuin sijoittajarahaston TER-luku. Kun sijoittajarahasto sijoittaa koti- tai ulkomaiseen Nordea-rahastoon, palautetaan kohderahaston varoista veloitettu ja rahastoyhtiölle maksettu, sijoitusta vastaava osuus hallinnointipalkkiosta sijoittajarahaston varoihin, jotta vältytään kahdenkertaisen hallinnointipalkkion veloittamiselta.

Poikkeuksena on tilanne, jossa kohderahaston varoista voidaan veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tällöin kohderahaston varoista veloitettu tuottosidonnainen palkkio on otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa.

Sijoittajarahasto ei itse maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan koti- tai ulkomaisiin Nordea-kohderahastoihin tai myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia.

Sijoittajarahasto voi tehdä merkinnän myös sellaiseen kohderahastoon, jossa sijoittajarahastolta peritään merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntipalkkioiden vaikutuksen jakamisessa. Mikäli sijoitusaika on alle kaksi vuotta, peritään sijoittajarahastolta lunastuksen yhteydessä 3 %:n suuruinen palkkio. Nämä palkkiot lasketaan rahasto-osuuden arvosta merkintä- tai lunastuspäivänä, ja ne eivät ole mukana sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa.

Sijoitukset muiden kuin Nordean hallinnoimiin rahastoihin
Silloin kun sijoittajarahasto sijoittaa Nordean ulkopuolisiin rahastoihin, pyritään valitsemaan sellainen osuussarja, jossa merkintä- ja lunastuspalkkioita tai hallinnointipalkkioita ei peritä. Ulkopuolisen kohderahaston varoista veloitettua tuottosidonnaista palkkiota ei ole otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Ulkopuolisia kohderahastoja koskevat merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä hallinnointipalkkiot ilmoitetaan vuosikertomuksessa tai neljännes- ja puolivuotiskatsauksissa rahaston sijoitusten yhteydessä, mutta niitä ei oteta huomioon sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa.

B = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettava säilytyspalkkio (%). Hallinnointipalkkio sisältää korvauksen säilytysyhteisölle kaikkien kotimaisten Nordea-rahastojen osalta (voimassa 1.6.2001 alkaen), joten sitä ei veloiteta erikseen.

C = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettavat tilinhoito- ja muut palkkiot. Koska muutkin TER-luvussa huomioon otettavat palkkiot ovat vuotuisia, on tilinhoito- ja muut palkkiot muutettu vuotuisiksi, mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden.

D = Mahdolliset muut palkkiot, joita kyseisen rahaston sääntöjen mukaan voidaan veloittaa suoraan rahaston pääomasta. Suomeen rekisteröidyissä Nordea-rahastoissa tällaisia kuluja ei kaupankäyntikulujen lisäksi ole. TER-luku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja.

Suomeen rekisteröityjen rahastojen käytännöstä poiketen ulkomaisen, esim. Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-kohderahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhteisölle maksetut palkkiot, lakisääteisten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Edellä mainittujen palkkioiden veloitus vaikuttaa sijoittajarahaston TER-lukuun silloin, kun se sijoittaa näihin rahastoihin. Tässä katsauksessa esitetyissä TER-luvuissa ulkomaisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot (D) eivät ole mukana. Ulkomaisten rahastojen TER-luvut lasketaan ja julkaistaan vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä.

Edellä mainitut kulut (D) sisältyvät Suomen nykykäytännön mukaan rahastoyhtiön veloittamaan hallinnointipalkkioon.

Rahaston kaupankäyntikulut, %

Rahaston kaupankäyntikulut lasketaan siten, että rahaston yhteenlasketut kaupankäyntikulut (EUR) mukaan lukien valuutanvaihdosta aiheutuneet kulut tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta jaetaan rahaston suurimmalla markkina-arvolla vastaavana ajanjaksona. Korko- tai yhdistelmärahastojen korkosijoitusten osalta kaupankäyntikuluja ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, koska korkosijoituksissa kaupankäyntikulut/ välityspalkkiot sisältyvät kaupankäyntihintoihin.

Konsernille maksetut välityspalkkiot, %

Rahastoyhtiön lähipiiriin eli konserniin kuuluvalle sijoituspalveluyritykselle maksettujen välityspalkkioiden prosenttiosuus kaikista kaupankäyntikuluista ilmoitetaan rahastokohtaisesti.

Lähipiiriin kuuluvalla sijoituspalveluyrityksellä tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6§:n mukaisesti samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä tai luottolaitosta.

Huomaathan, että

Sijoittamisen perussääntöihin kuuluu, että suuremman riskin vastapainona ovat paremmat tuotto-odotukset. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.