Sanasto
Alfa (Jensenin alfa)
Alfa on markkinariskikorjattu tuoton mittari, joka kertoo, miten paljon rahasto-osuuden toteutunut tuotto on poikennut (beta)riskikorjatusta vertailuindeksin tuotosta. Alfan on oltava vähintään nolla ollakseen hyvä. Mitä enemmän positiivinen alfa on, sitä paremmin rahasto-osuus on menestynyt suhteessa sisältämäänsä riskiin.
Beta (markkinaherkkyys)
Markkinaherkkyyttä kuvaa beta-kerroin, joka mittaa rahaston kokonaistuoton riippuvuutta sen vertailuindeksistä. Mikäli rahaston beta on suurempi kuin 1, on todennäköistä, että osuuden arvo nousee vertailuindeksiä enemmän nousevilla markkinoilla, kun taas kurssilaskun aikana rahasto-osuus kehittyy vertailuindeksiä heikommin olettaen, että muut tekijät pysyvät vakioina. Nousevilla markkinoilla siis olisi eduksi, mikäli rahaston beta on korkea ja laskevilla markkinoilla puolestaan matala.
Brutto-osakepaino
Rahaston brutto-osakepaino on ostetut ja lyhyeksi myydyt osake-erät yhteensä. Lyhyeksimyynnillä tarkoitetaan myyntitilannetta, jossa myyjä/ rahasto myy osakkeita, joita se ei omista myyntihetkellä. Myyjä lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Lyhyeksi myynti voidaan toteuttaa myös johdannaisten avulla.
Duraatio - katso Riski ja korkoriski tai Riski ja luottoriski
Information ratio (IR; informaatiosuhde)
Information ratio on rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuottojen erotus jaettuna tuottoeron volatiliteetilla (=value added / tracking error). IR kuvaa rahaston vertailuindeksistä poikkeavan riskinoton aikaansaamaa lisätuottoa.
Kasvuosuus
Tietyn osuussarjan osuudet jaetaan tuotonjaon perusteella kasvu- ja tuotto-osuuksiin (osuuslajit). Rahaston kaikissa osuussarjoissa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia.
Kasvuosuuksien tuotto kasvattaa rahaston kasvuosuuksien arvoa
Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa, vaan kaikki tuotot sijoitetaan takaisin rahastoon kasvuosuuksien arvon kasvattamiseksi.
Yksityishenkilön kannattaa yleensä sijoittaa kasvuosuuksiin, jos hän ei tarvitse vuosittaista tuloa esimerkiksi kulutustaan varten. Kasvuosuuden omistajan saama mahdollinen luovutusvoitto verotetaan pääomatulona vasta sitten, kun hän myy rahasto-osuuksiaan. Myös rahastosäästäjän kannalta kasvuosuudet ovat luonnollinen valinta.
Lyhyeksimyynti
Lyhyeksimyynti tarkoittaa myyntitilannetta, jossa myyjä/ rahasto myy osakkeita/arvopapereita, joita se ei omista myyntihetkellä. Myyjä lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Lyhyeksi myynti voidaan toteuttaa myös johdannaisten avulla.
Netto-osakepaino
Rahaston netto-osakepaino on ostettujen ja lyhyeksi myytyjen osake-erien erotus. Lyhyeksimyynnillä tarkoitetaan myyntitilannetta, jossa myyjä/rahasto myy osakkeita, joita se ei omista myyntihetkellä. Myyjä lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Lyhyeksi myynti voidaan toteuttaa myös johdannaisten avulla.
Osuuden arvot palvelun kotisivulla (Yhteenveto)
Yhteenveto-sivulla on esitetty seuraavien rahastoyhtiöiden hallinnoimien rahastojen osuuden arvot:
1) Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy;
2) Nordea 1, SICAV;
3) Nordea Fund of Funds, SICAV; ja
4) Nordean ulkopuoliset rahastoyhtiöt.
Osuuden arvot ilmoitetaan euroina joko 1, 100 tai 1000 osuutta kohden rahastosta riippuen. Rahastokohtaiset osuuksien lukumäärät ovat Yleistä rahastoista -sivulla. Yhteenveto-sivun taulukossa on myös rahasto-osuuksien tuottoprosentti kuluvan vuoden alusta (va, %).
Osuuslajin vaihtaminen - kasvu- ja tuotto-osuudet
Vaihdettaessa saman rahaston tietyn osuussarjan kasvu- ja tuotto-osuuksien välillä verotettavaa tuloa ei realisoidu. Vaihdettaessa saman rahastoyhtiön hallinnoimaan toiseen rahastoon voi realisoitua verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Rahasto-osuuksien vaihto saman osuussarjan sisällä tuotto-osuuksista kasvuosuuksiin ja päinvastoin on maksuton.
Rahastokategoria (European Fund Classification)
Nordea-rahastot ottavat vuoden 2010 aikana Rahastot Nyt -palvelussa käyttöön koko Euroopan kattavan yhtenäisen EFC-rahastoluokittelujärjestelmän, jonka mukaisesti rahastojen sijoitukset avataan ja puretaan neljännesvuosittain sekä tarkistetaan luokituksen oikeellisuus. Lue lisää EFC-rahastoluokittelusta.
Riski - Korkoriski
- Korkoinstrumentteihin sijoittavaan rahastoon liittyy korkoriski, joka kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan, eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin. Mitä kauempana tulevaisuudessa arvopaperilla on kassavirtoja ja mitä suurempia ne ovat, sitä herkemmin korkotason muutokset vaikuttavat arvopaperin hintaan. Vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta korkoriski mitataan seuraavaan koronmääräytymispäivään olettaen, että myös koko pääoma maksetaan tuolloin takaisin.
- Korkoriskiä mitataan yleisesti modifioidulla duraatiolla. Modifioitu duraatio kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia korkosijoituksen hinta arviolta nousee tai laskee, mikäli yleinen korkotaso laskee tai nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi, jos sijoituksen modifioitu duraatio on 5, nousee sijoituksen hinta noin 5 prosenttia, jos yleinen korkotaso laskee yhden prosenttiyksikön.
- Modifioitu duraatio lasketaan yhdelle arvopaperille käyttäen kaavaa Macaulayn duraatio/(1+y). Macaulayn duraatio on korkosijoituksesta saatavien kassavirtojen (korkojen ja pääomien) nykyarvoilla painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika. Kaavassa y on arvopaperin tämän hetken odotettu tuotto, jos se pidetään erääntymiseen asti (vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta seuraavaan koronmääräytymispäivään). Rahaston modifioitu duraatio lasketaan painotettuna keskiarvona rahaston salkussa olevien arvopaperien modifioiduista duraatioista.
Riski - Luottoriski
- Korkoinstrumentteihin sijoittavaan rahastoon liittyy myös luottoriski, jolla tarkoitetaan arvopaperin liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn muutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyä arvioidaan luottoriskipreemiolla, joka on liikkeeseenlaskijan lainoista markkinoiden vaatima lisätuotto suhteessa vakavaraisten valtioiden vastaavan pituisiin velkainstrumentteihin.
- Luottoriski voi heijastua korkosijoituksen hinnan muutoksina, kun liikkeeseenlaskijan luottoluokitus muuttuu tai kun yleiset luottoriskipreemiot muuttuvat. Jos esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottoluokitus laskee, voi liikkeeseenlaskijan luottoriskipreemio nousta, minkä seurauksena liikkeeseenlaskijan liikkeellä olevien lainojen markkinahinta laskee. Jos yleiset luottoriskipreemiot nousevat, markkinoilla liikkeellä olevien lainojen markkinahinnat laskevat. Mitä pidempi on lainan jäljellä oleva juoksuaika, sitä suurempi on lainan luottoriski ja näin ollen vaihtuvakorkoisten joukkolainojen hinnat ovat herkkiä luottoriskipreemioiden muutoksille, vaikka niiden herkkyys korkotason muutoksille on yleensä pieni.
Riski - Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit
- Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen tuottoon liittyvää epävarmuutta. Käytännössä riski tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta odotettua huonompaa tai parempaa tuottoa, ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat osaksi tai kokonaan. Rahastoihin sijoittavan on lisäksi otettava huomioon, että rahasto voidaan sulauttaa toiseen rahastoon, jakaa useammaksi rahastoksi tai lakkauttaa.
- Kaikille rahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahasto-osuuden arvonvaihtelua mitataan yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahasto-osuuden arvonvaihteluun liittyvä riski. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti eikä rahaston tuottohistoria ole tae tulevasta tuotosta. Rahastot eivät kuulu sijoittajien korvausrahaston eivätkä talletussuojan piiriin.
- Rahastot pienentävät yksittäiseen sijoitukseen liittyvää riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan sijoituskohteeseen rahaston sääntöjen ja sijoituspolitiikan mukaan. Rahastoon kohdistuu kuitenkin aina markkinariski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston yksittäisten sijoitusten hinnat muuttuvat yleisen markkinakehityksen seurauksena.
- Rahastoon voi kohdistua likviditeettiriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Tämä voi vaikuttaa rahasto-osuuden kehitykseen, mikäli rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisaan aikaan. Likviditeettiriskiä voi esiintyä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin esimerkiksi tietyillä arvopapereilla ei käydä aktiivisesti kauppaa tai niiden osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on suuri tai ne puuttuvat kokonaan. Rahasto-osuuksien lunastus voi tällöin kestää tavallista pidempään ja lunastukset voidaan tietyissä tilanteissa keskeyttää.
- Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimisi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suurempi mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys voi tapahtua eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvillä arvopaperimarkkinoilla selvitysriski on yleensä suurempi kuin kehittyneillä markkinoilla.
- Rahastosijoittamiseen saattaa liittyä operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset.
- Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta-arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun.
Selityarvo (R2)
Selitysarvo kuvaa, miten suuri osuus rahasto-osuuden arvonmuutoksesta on selitettävissä vertailuindeksin muutoksilla. R2 ilmoitetaan joko 0-1 tai 0-100 %. Sellaisissa rahastoissa, joiden R2 on lähellä 1 tai 100 %, kuten indeksirahastoilla, lähes kaikki osuuden arvonmuutokset ovat selitettävissä indeksin muutoksilla, koska ne sijoittavat tarkkaan vertailuindeksinsä mukaisesti. Jos taas R2 on selvästi pienempi kuin 1 tai 100 %, osuuden arvonnoususta tai -laskusta vain osa selittyy vertailuindeksin muutoksella. R2:n avulla voidaan arvioida myös betan ja alfan luotettavuutta. Yleensä korkea selitysarvo tarkoittaa luotettavampaa betaa ja alfaa.
Sharpen luku (mittari)
Sharpen luku on rahasto-osuuden tuoton ja riskin mittaamisessa käytetty suhdeluku. Sharpen luku kuvaa, kuinka paljon riskitöntä sijoitusta enemmän rahasto-osuus on tuottanut yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Sharpen mittarin arvo on rahasto-osuuden tuoton ja riskittömän tuoton erotus jaettuna volatiliteetilla. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Lue lisää tunnusluvuista Tunnuslukujen laskentaperiaatteet -sivulta.
Tracking Error (TE; aktiiviriski)
Rahaston historialliseen kehitykseen perustuva Tracking Error kertoo, miten paljon rahasto-osuuden tuotto eroaa vertailuindeksin tuotosta eli miten suuri rahastosijoitukseen liittyvä riski on suhteessa vertailuindeksiin. Mikäli TE on suuri eli mikäli salkun sijoitukset poikkeavat kovin paljon vertailuindeksin jakaumasta, kasvaa se mahdollisuus, että myös sijoituksen tuotto on vertailuindeksin tuoton ylä- tai alapuolella. Mikäli taas rahaston TE on pieni, on todennäköistä, että osuuden tuotto seurailee melko tarkasti vertailuindeksiä. Lue lisää tunnusluvuista Tunnuslukujen laskentaperiaatteet -sivulta.
Tuottolukujen laskeminen
Hallinnointipalkkio otetaan huomioon (vähennetään) päivittäistä rahasto-osuuden arvoa laskettaessa, joten tuottoprosentteja laskettaessa hallinnointipalkkio on otettu huomioon, merkintä- tai lunastuspalkkioita sen sijaan ei. Esitettyyn tuottoon sisältyvät osuuden arvonmuutoksen lisäksi mahdollisesti jaetut tuotot. Kun tarkastelujakso on 12 kuukautta pidempi, esitetään tuotto keskimääräisenä vuotuisena tuottona (annualisoituna) prosentteina per annum (p.a.). Sarakkeessa ”1 kuukausi” esitetään kyseisen tarkastelujakson tuotto.
Tuotto-sivuilla ja rahastoraportissa esitetyt vuotuiset tuotot on ilmoitettu keskimääräisenä vuotuisena tuottona, mikäli tarkastelujakso on 12 kuukautta pidempi. Mikäli tarkastelujakso on 1, 3 tai 6 kuukautta, esitetään kyseisen tarkastelujakson tuotto. Lisäksi kannattaa huomioida, onko rahasto toiminut alle 12 kuukautta; tällöin esitetään kyseisen tarkastelujakson tuotto. Vuotuinen tuotto on rahaston annualisoitu tuottoprosentti eri ajanjaksojen aikana: osuuden toteutunut tuotto muutetaan sellaiseksi tasaiseksi vuosituotoksi, joka tällä aikavälillä olisi tuottanut rahaston kumulatiivista tuottoa vastaavasti.
Kaikissa Rahastot Nyt -palvelun näytöissä ja rahastoraportissa on tuotto- ja tunnuslukujen osalta noudatettu samaa periaatetta: sekä kasvu- että tuotto-osuuksille esitetään tuotto- ja riskitunnusluvut, jotka on laskettu kasvu-osuuden kehityksen perusteella. Jaettu tuotto on tuottoa laskettaessa sijoitettu takaisin rahastoon tuoton irtoamispäivänä. Vaikka kasvu- ja tuotto-osuuksilla onkin eri arvo jokaisena arvonlaskentapäivänä, yleinen käytäntö on, että tuotto-osuuksille ei lasketa erikseen omia tuotto- tai riskitunnuslukuja.
Joukkolainojen tuotto muodostuu kahdesta tekijästä: yksittäisten joukkolainojen ja obligaatioiden nimellis- eli kuponkituotosta ja arvonmuutoksista. Arvonmuutokset syntyvät korkotason muuttuessa. Korkojen laskiessa korkorahaston tuotto nousee ja korkojen noustessa tuotto laskee.
Tuotto-osuus (jakaa tuottoa)
Tietyn osuussarjan osuudet jaetaan tuotonjaon perusteella kasvu- ja tuotto-osuuksiin (osuuslajit). Rahaston kaikissa osuussarjoissa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia.
Tuotto-osuudet sopivat esimerkiksi säätiöiden tarpeisiin
- Tuotto-osuuksille jaetaan vuosittain tuottoa. Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt suosivat tuotto-osuuksia, koska ne yleensä jakavat stipendejä ja apurahoja vuosittaisista tuotoistaan.
Value added
Value added on rahaston ja sen vertailuindeksin (benchmarkin) tuottojen erotus.
Volatiliteetti/ standardipoikkeama/ tuoton vaihtelevuus
Arvopaperisijoittamiseen liittyy sijoituksen markkina-arvon vaihtelu. Sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea. Kun arvo vaihtelee, liittyy sijoituksen tuottoon epävarmuutta, jota kutsutaan riskiksi. Riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli standardipoikkeama (volatiliteetti, keskihajonta). Suuri volatiliteettiluku tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden tuoton vaihteluun liittyvä riski on todennäköisesti suuri, ja päinvastoin. Lue lisää tunnusluvuista Tunnuslukujen laskentasäännöt -sivulta.
Esimerkki: jos osakesijoituksen vuotuinen tuotto-odotus olisi 10 % ja volatiliteetti 20 %, niin yleisin normaalijakaumaoletuksin noin 2/3:n todennäköisyydellä sijoituksen tuotto vuodessa olisi 10 ± 20 %, eli välillä -10 - 30 %. Vastaavasti, jos korkosijoituksen tuotto-odotus olisi 5 % ja volatiliteetti 4 %, niin samoin oletuksin ja samalla todennäköisyydellä sijoituksen tuotto olisi 5 ± 4 % eli välillä 1 - 9 %.
