Vakaasti kehittyvä arvo

Korkorahastot sopivat sijoittajalle ja säästäjälle, joka haluaa välttää suuria arvonvaihteluja. Nordealla on kattava valikoima erilaisia korkorahastoja, joista löytyy sopiva rahasto lyhyelle tai pitkälle sijoitusajalle.

• Lyhyen koron rahasto sijoittaa joko rahamarkkinoille alle vuoden pituisiin korkosijoituksiin tai joukkolainoihin, joiden pituus on yli vuoden, mutta joille maksettava korko vaihtuu yleensä joko 3 tai 6 kuukauden välein.
• Keskipitkän koron rahasto painottaa korkosijoituksia, joiden juoksuaika on rahamarkkinasijoitusten ja pitkien joukkolainasijoitusten välimaastossa. Se voi myös yhdistellä lyhyitä ja pitkiä korkosijoituksia sen mukaan, minkälaiset korkomarkkinoiden näkymät ovat.
• Pitkän koron rahasto sijoittaa pääosin laina-ajaltaan yli vuoden pituisiin korkosijoituksiin. Tuotto-odotus on korkeampi kuin lyhyen koron rahastossa, mutta vastaavasti korkotason tai luottoriskin muutosten vaikutus on suurempi.

Sijoituskohteet voivat olla esimerkiksi valtion, pankkien tai yritysten liikkeeseenlaskemia lyhyt- tai pitkäaikaisia korkotuotteita. Yritysten liikkeeseenlaskemia joukkolainoja eli yrityslainoja pidetään enemmän riskiä sisältävinä sijoituskohteina kuin vakaiden valtioiden lainoja. Siksi yritykset joutuvat maksamaan sijoittajille suurempaa korkoa eli riskilisää.

Korkosijoittamisessa keskeiset riskit liittyvät korkoriskiin ja luottoriskiin. Korkoriskillä tarkoitetaan yleisen korkotason muutoksista aiheutuvia muutoksia korkosijoituksen arvoon. Luottoriskillä taas tarkoitetaan sijoituksen liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen tai maksukyvyn muutoksista aiheutuvia vaihteluita sijoituksen arvoon.

Korkotason ja riskilisien muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen ja siten myös rahasto-osuuden päivittäiseen arvoon. Kun korkotaso tai riskilisät nousevat, rahaston salkussa olevien sijoitusten arvo laskee, jolloin myös rahasto-osuuden arvo laskee. Jos taas korkotaso ja riskilisät laskevat, rahaston sijoitusten arvo ja siten myös rahasto-osuuden arvo nousevat.