Opintolainan yhden prosentin korko-osuuden laskeminen
Opiskelija on opintolainaa nostaessaan allekirjoittanut opintolainan velkakirjan ja on siten allekirjoituksellaan sitoutunut velkakirjassa mainittuihin opintolainan ehtoihin. Velkakirjan ehtojen mukaan opiskelijan opintotukiaikana maksama yhden prosentin korko-osuus on korkojaksolle laskutushetkellä laskettu korko euroina jaettuna laskutushetkellä voimassa olevalla korkoprosentilla.
Jos esimerkiksi puolelta vuodelta erääntyvän koron määrä on 300 euroa ja laskutushetken korkoprosentti on 1,75, opiskelijan maksettavaksi tuleva osuus korosta on:
- koron määrä jaettuna korkoprosentilla
- 300 euroa / 1,75 = 171,43 euroa
Opiskelijan maksettavaksi tuleva koron määrä voi tällä laskutavalla muodostua yllättävän suureksi tilanteessa, jossa korkoprosentti on korkokauden alussa suurempi kuin sen lopussa. Opiskelijan korko-osuus on kuitenkin vastaavalla tavalla pienempi silloin, kun kokonaiskorko nousee korkokauden aikana.
Tarkempi selvitys laskutavan perusteista löytyy sivun lopusta.
Korkojen pääomitus
Korot pääomitetaan niiden lukukausien aikana, jolloin opintolainavelallinen saa opintotukea ja vielä yhtenä lukukautena viimeisen opintotukilukukauden jälkeen. Kun korko pääomitetaan, velallinen voi halutessaan maksaa sen osuuden koroista tekemällä ylimääräisen lyhennyksen.
Pääomituksen seurauksena takaisin maksettava velkapääoma kasvaa myös korkojen ja koron korkojen verran. Pankki huolehtii pääomituksesta ilman erillistä pyyntöä, ja opintolainavelallinen saa siitä ilmoituksen pankilta. Pääomitetut korot voit vähentää verotuksessa.
Pääomitusaikana eli opintotukiaikana velallinen maksaa itse pankille yhden prosentin korko-osuuden. Muu osa opintolainan korosta pääomitetaan. Koko korko lisätään kuitenkin lainan pääomaan, jos opintolainavelalliselle maksettavaksi tuleva koron osa on alle 15 euroa.
Jos opintolainavelallinen jättää koron maksamatta, Kela voi joutua maksamaan opintolainan takaajana pankille, minkä jälkeen opiskelija ei voi enää saada uutta opintolainaa. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, se perii saatavat velalliselta takaisin kahdeksan prosentin korolla (1.1.2010 lukien 7 %:n). Koron suuruudesta säädetään opintotukiasetuksessa. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon.
Tarkempi selvitys laskutavan perusteista
Laskukaava, jolla opiskelijan opintotukiaikana maksama yhden prosentin korko-osuus lasketaan, perustuu siihen, mikä on yhden prosentin osuus kokonaiskorkoprosentista. Opiskelijan maksettavaksi tulevan koron määrä on sama osuus koron yhteismäärästä.
- yhden prosentin osuus kokonaiskorkoprosentista (K) = 1 % / K %
- opiskelijan maksama koron määrä = koron yhteismäärä (R) x 1 / K
Koska edellä kerrotussa laskukaavassa ”koron yhteismäärä” kerrotaan ”yhdellä”, kaavan voi lyhentää muotoon ”koron yhteismäärä (R)” jaettuna ”kokonaiskorkoprosentilla (K)”, eli:
- opiskelijan maksama yhden prosentin korko-osuus = R / K
Ja siten se vastaa velkakirjan ehtoa; opiskelijan maksama yhden prosentin korko-osuus on korkojaksolle laskutushetkellä laskettu korko (R) jaettuna laskutushetkellä voimassa olevalla korkoprosentilla (K).
Toisin sanoen opiskelijan maksettavaksi tuleva koron määrä = ”korkokaudelta erääntyvän koron yhteismäärä” x ”yksi prosentti” / ”koron laskutushetken kokonaiskorkoprosentti”
Esimerkki- korkokaudelta (esim. puoli vuodelta) erääntyvän koron yhteismäärä = 300 euroa
- koron laskutushetken (esim. 30.11.) kokonaiskorkoprosentti = 1,75 %
- yhden prosentin osuus koron laskutushetken kokonaiskorkoprosentista = 1 % / 1,75 % = 0,57
- opiskelijan maksama yhden prosentin korko-osuus = 300 euroa x 0,57 = 171,43 euroa
- loppuosa korosta pääomitetaan eli lisätään opintolainan pääomaan = 300 euroa - 171,43 euroa = 128,57 euroa
Ja vastaava esimerkki ”lyhennetyllä” laskukaavalla
- korkojaksolle laskutushetkellä laskettu korko (R) eli koron yhteismäärä = 300 euroa
- laskutushetkellä voimassa oleva korkoprosentti (K) eli kokonaiskorkoprosentti = 1,75
- opiskelijan maksama yhden prosentin korko-osuus = R / K
= 300 euroa / 1,75 = 171,43 euroa
